Jeps, eli luvassa on vähän kaikkea :) Maailmalle olisi lähdössä taas vähän joustofroteeta! Eli sihisevää siiliä vihreässä pöksyssä, sitten ihan raikasta raitaa ja aina niin turvallista ruskeaa. Nuo yksiväriset ruskeat haalarit on kyllä miun makuun, on tosi helppo yhdistellä mitä vaan! 

Haalareissa on takana neppikiinnitys, minkä olen itekin tykänny hyväksi lapsella, kuka ei vielä potalla käy. Onnilla tykkään vetoketjusta kun se on kätevä vaipattomalla.

Ja tietenkin jos nyt ois ihan vaan simppeliä ruskeeta, niin vähän jäisi jotain vaille. Lahkeessa siis tämmönen pieni piristys. En tiiä teistä muista, mutta mie kiinnitän huomiota just näihin pieniin yksityiskohtiin.

Ja tulipa pari hattuakin tehtyä. Tää Nanson puukangas jaksaa vaan aina vaan miellyttää. Meillä on iteasiassa tämmösestä puuvillakankaasta pussilakanatkin. Mistä meinasin jo takkia alkaa leikkaamaan, mutta jos nyt antaisi niiden olla :-D

Esikoisella on punainen FIX välikausitakki, missä on mustat tehosteet (vetoketjut, kantit jne.) ja siihen tuli sitten punainen kissahattu. Yritän vielä toiseen postaukseen saada parempaa kuvaa ulkoilmassa, mutta tää hattu on, yllätys yllätys, äsken kuvattu keinovalossa ja ei oikein näy kunnolla. On siis mustalla langalla suu/nenähässäkkä, mustat nappisilmät, missä on kissamaiset leikkaukset keskellä. Mietin josko tuon katin vielä kirjontalangalla kävisi ympäriltä ympäri ja jos jotain tekstiä laittaisi, mutta katotaan ny. Huomenna kuulema pitää saada tuo lakki kuitenkin jo käyttöön!

Ruskeasta Huopasesta neulottu norjalainen myssy. Ja niin, pienihän tästä tuli :( Harmi homma, mutta uusi pitää tehä. Tuo on ihanan täyteläisen näköinen kun on kunnon ruskea! Tykkään!

Nauhat vielä uupuu, kuten kuvasta näkyy, mutta ne teen jos tää nyt kaupaksi menee :)

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä. Näitä oli oikeasti ilo tehdä, vaikka mutkia matkassa olikin. Onni valitsi kankaan määrätietoisesti kangaskaupasta. Eikä sitä käsistään pois antanut. On siis Nanson työkonekangasta. Mietin muutaman päivän, että mitähän siitä työstäisi, ite kun en kankaasta oikein perusta. Sitten välähti, haalarit! Resorien väriä pohdin myös, mutta tuohon mustaan päädyin. Kankaan vihreän tai keltaisen sävyiset resorit aiheutti huonoa oloa :-D Ja voi jestas! Nää kun oli valmiit ja puin pojan päälle, niin jätkä juoksi ympäri taloa ja pomppi tasajalkaa ja esitteli siskoille ja oli oikeasti tosi onnellinen! Että jos äiti nyt ei kankaasta tykkää, niin näitä kyllä ihan varmasti pidetään, koska poika ihan oikeasti oikeasti tykästyi näihin haalareihin!! Josko tuosta kankaasta vielä paidan tekisi. Menisi sitten mustien joustisten kanssa.  Ja okei, pakko myöntää, että kun poika noin ihastui haalareihin, ei kangaskaan enää näyttänyt pahalta :)

Jeps, hätäisenä kun tuon sydänmerkin tuohon nakkasin niin se ei ollut ihan kuiva ja väriä tarttui tuohon kankaaseen vähän. Mutta ei anneta sen nyt haitata, eihän :)